Näiden huopapalleroiden tarina alkaa vuosien takaa, jolloin kauppoihin tuli ihasteltaviksi
Dekorandon Feel Felt pannunalusia. Jostain kumpusi tuolloin kuningasidea, että voisihan näitä tehdä itsekin. Valmiit huopapallerot tuntuivat kalliilta ja liian helpolta ratkaisulta. Sain vinkin, että niitä olisi kätevä huovutella itse pesukoneessa ja niin alkoi monen kuukauden projekti kaverini kanssa.
Novitan puro lanka kieppui pieniksi keriksi, kerät suljettiin kevyesti pieneen sukkahoususta tehtyyn pussukkaan, jokainen omaansa. Pienet sukkahousupussukat sullottiin pesupusseihin ja huovutus käyntiin. Sukkahoususetit vaihtoivat taloutta sen mukaan, minkälaista pyykkiä oli milloinkin menossa koneeseen. Langan lisäksi kokeiltiin huovuttaa villatuppoja samaisissa pussukoissa muutama erä, mutta niiden muoto oli pesukoneen jäljiltä aivan muuta kuin pallomainen. Arvioilta rullasimme ja huovutimme ehkä vajaa tuhat pientä lankakerää ja niistä varmasti viidesosa jouduttiin hylkäämään. Kerä oli purkautunut liian aikaisin tai oli vain malliltaan kummallinen. Näin jälkikäteen ajateltuna aivan hölmöläisten hommaa.
Palluroista yhdisteltiin karhulangalla muutama pannunalunen ja tehtiin viisi kaulakorua, jotka pääosa päätyivät lahjoiksi muutama vuosi takaperin. Loput parisataa palluraa ovat pitkään odottaneet kaapissa. Karhulangan ja neulan avulla työstäminen tuntui mahdottomalta ajatukselta. Se oli hidasta ja hankalaa, eikä tuotoksista meinannut millään tulla neliskanttisen mallista.
Nyt pari viikkoa takaperin meillä oli puuhastelu- ja joululahjailta samaisen kaverini kanssa. Kaivoin aikani kuluksi pallurat esiin, että lasken ne ja suunnittelen mitä niillä tekisi. Palluroita riittäisi kahteen aluseen ja sopivasti puolet oli minun värimaailmaani passaavia. Pöydällä retkottanut kuumaliimapistooli aiheutti tällä kertaa ihan oikeanlaisen kuningasidean: Liimaamallahan ne pallurat pitää yhdistää! Se olikin sitten nopea homma ja pari vuotta kaapissa odotelleet pallurat ihastuttavat nyt keittiössä. Liimailin tosin vähän turhan hätäisesti joten alapuolesta tuli vähän sotkuinen, mutta pääasia että toinen puoli on hyvä.
Loppuyhteenvetona voin todeta, että tätä ei kannata kokeilla. Tai jos haluaa kokeilla, niin pallurat ainakin kannattaa ostaa valmiina. Itse marssisin suoraan kauppaan ostamaan aidon Feel Feltin.
Tarhan tädit, kummit ja muut saivat tänä vuonna kiitoslahjoiksi soodataikinasta tehtyjä enkeli- ja kuusikoristeita. Soodataikina on puhtaan valkoista ja kimaltelee mukavasti. Koristeet tehtiin piparkakkumuoteilla ja niihin painettiin pitsiliinalla koristekuviota. Enkeleiden (jotka unohdettiin kuvata) pintaan Pasi taiteili glitteriä koristeeksi. 
